Nautojen hyvinvoinnin kannalta on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että naudat saavat asiantuntevaa hoitoa rakennuksessa, joka soveltuu niille. Rakennusten, joissa pidetään nautoja, tulee olle riittävän tilavia, suojaavia ja valoisia. Rakennusten tulee olla lisäksi puhtaita ja turvallisia. Nautojen tulisi pystyä noudattamaan niissä mahdollisimman hyvin luontaisia tarpeitaan.
Naudat tuottavat ihmisille sekä maitoa että lihaa. Lehmä on märehtijä, mikä tarkoittaa sitä, että se pystyy hyödyntämään maassamme kasvavia nurmikasveja, mikä auttaa sen sopeutumista Suomen olosuhteisiin.

Navetat

Navettatyyppejä on olemassa erilaisia, kuten parsinavetoita, lämminpihattoja, verhoseinäpihattoja sekä kylmäpihattoja. Navettaa suunniteltaessa kannattaa käyttää navettasuunnittelijan palveluita, koska ammattitaitoinen navettasuunnittelija osaa ottaa huomioon navetan vaatimukset sekä lehmän elinympäristön että hoitajan työympäristön näkökulmista.

Suomessa lypsylehmiä oli vuonna 2011 noin 285 000 ja lypsykarjatiloja noin 11 200. Lypsykarjatiloilla oli keskimäärin 25 lypsylehmää. Lypsykarjatilat ovat vähentyneet noin 50% viimeisten kymmenen vuoden sisällä ja lehmien määrä on vähentynyt samaan aikaan noin 20%. Vuonna 2011 Suomen navetoista oli parsinavetoita noin 75% ja pihattoja noin 25%. Lypsylehmistä noin 60% asui parsinavetoissa ja pihatoissa asui noin 40% lypsylehmistä. Maidosta noin 40% lypsettiin pihatoissa ja noin 60% parsinavetoissa.

Laiduntaminen

Laiduntamisen osalta tulee eläinten hyvinvoinnin vuoksi kiinnittää huomiota laitumen aitaamistapaan. Käytettäessä piikkilankaa, on vaarana, että eläimen vauhkoontuessa ja juostessa päin piikkilanka-aitaa, aita raatelee eläintä usein pahastikkin. Jos piikkilankaa jää maastoon, on tämä aina riski, koska ruostuessaan piikkilanka saattaa vahingoittaa niin koti- kuin villieläimiäkin. Lisäksi luontoon jäänyt piikkilanka saattaa vaurioittaa myös koneita sekä ihmisiä. Esimerkiksi hevosten laidunaitana piikkilankaa ei saa käyttää lainkaan ja luonnosta se pitää kerätä tarkasti pois sekä hävittää asianmukaisesti romumetallin seassa. Piikkilankaa ei suositella myöskään nautojen ulkotarhojen tai laitumien aitaamistarkoitukseen.

Maidontuotanto

Kannustamme Parempi huominen maaseudulla –projektissamme maidontuottajia siirtymään mahdollisuuksien mukaan luonnonmukaiseen maidontuotantoon, johon lehmä soveltuu erinomaisesti. Kannustamme projektissamme myös lehmien kasvattajia ottamaan riittävän ajoissa yhteyttä eläinlääkäriin, jos lehmän poikimisessa näyttää olevan vaikeuksia.
Kannustamme lypsykarjaa kasvattavia tilallisia kiinnittämään aikaisempaa enemmän huomiota myös lehmien lypsytilanteeseen. Lypsytilanteessa kannattaa muistaa, että siihen liittyy kolme osapuolta ja että se on sekä lypsäjän, lehmän että lypsykoneen yhteistyötä. Lypsäjän tulee kohdella lehmää asiallisella tavalla myös lypsytilanteessa. Hänen tulee käyttää lypsykonetta huolellisella tavalla ja huolehtia sen kunnosta. Sellaisia tilanteita varten, joissa lypsäjä ei ole itse paikalla lypsyn aikana, hänen tulee laatia selkeät ohjeet, jotta vieras lypsäjä osaa lypsää lehmät turvallisella tavalla niiden utareterveyttä tai maidon laatua vaarantamatta. Jos navetassa on tällaisissa tilanteissa lehmiä, jotka tulee lypsää erikseen, tulee nämä lehmät merkitä jalkapantojen avulla. Automaattilypsyn kohdalla eläinten puhtaus on erittäin tärkeää.

Taudit

Eläintaudit jaetaan helposti leviäviin, vaarallisiin, valvottaviin sekä muihin eläintauteihin. Helposti leviävät eläintaudit voivat levitä eläimestä myös ihmiseen. Naudoilla tällaisia tauteja ovat esimerkiksi karjarutto, suu- ja sorkkatauti sekä tarttuva naudan keuhkorutto. Vaaralliset eläintaudit voivat tarttua eläimestä ihmiseen ja naudalla tällaisia vaarallisia tauteja ovat esimerkiksi nautojen BSE, nautatuberkuloosi sekä pernarutto. Valvottavat eläintaudit voivat sairastuttaa myös ihmisen. Naudoilla tällaisia valvottavia eläintauteja ovat esimerkiksi TSE-taudit, IBR sekä nautojen tarttuva leukoosi. Muihin ilmoitettaviin eläintauteihin kuuluu esimerkiksi zoonooseja eli sellaisia tartuntatauteja, jotka voivat tarttua eläimestä ihmiseen tai päinvastoin. Tällaisia tauteja ovat esimerkiksi lehmärokko, paratuberkuloosi, ritinärutto, pälvisilsa, keuhkomato, kokkidioosi, punatauti sekä laidunkuume. Nautojen terveydenhuollon seurantaa varten on perustettu erityinen seurantajärjestelmä.
Lisätietoja nautojen terveydestä ja hyvinvoinnista saat tilaamalla ilmaisen sähköisen Parempi huominen maaseudulla –projektin esitteen tai ottamalla yhteyttä Parempi huominen maaseudulla –projektin projektipäällikköön Katariina Kaareen tai projektisihteeriin Mikko Hermalaan, joiden yhteystiedot löydät ”Meistä”-nimiseltä sivulta.